Henrikki - Vikasietotila (EP)



Intro 

Illan edetessä tunnet piston sydämessä
lava täydes pimeydessä paine kasvaa ytimessä
hengityksen kiihtyessä ahdistuksen ilmetessä
seison täällä sun edessä tuli polttaa mun kielessä
haluun puhutella teitä, kaivaa pintaa syvemmälle
alitajunta vie viestin kerrokselle sisimmälle
tää voi sattuu, ethän anna sen sun fiilistä pilaa
nää träkit nostaa satasella sunki veren lämpötilaa
tarinoita tyhjyydestä, pettymykset rintaa viiltää
se voi olla rihkamaa vaik se kullan lailla kiiltää
kukin tehköön mitä lystää vaik sen vääräks mieltää
mun mielest aikuisii ei auta enää kieltää
valkonen valhe lisää varmuudella velkaa totuudelle
sormella en osota mut muistilappuna sulle
paljo koettu ja nähty en enää jaksa täristä
sydän kestää vaik se jättää lyönnin välistä



Virtuaalielämää 

Mutta hei entä jos sun todellisuus
on ihan sama vaikka miten kusettaa
vaikka miten kusettaa

Somefiidit täynnä pelkkää kultaa ja timanttii
valokuvii käsiteltyi tykkäyksii tuhansii
jokin perseellään jos tarvii aina filtterii käyttää
asiat on huonommin ku miltä kuvissa näyttää
saa olla eri mieltä mua ei tarvii kuunnella
mut ihan turha lavan sieltä puolelta on huudella
pää pilvissä on elämä ohutta yläpilvee
oikeestiko mutsi tai faija on sellasest ylpee?
raha riittää kaikkeen ku pikavipeil saa mitä vaan
huoneissa suljetuissa jauhetaan frendeistä paskaa
ketjureaktio alkaa pian tulilanka palaa
on pettäminen fine kunhan vaan teet senki salaa

mutta hei entä jos sun todellisuus
on ihan sama vaikka miten kusettaa?
ihan sama
ihan vitun sama
entä jos se kaikki minkä sä näät
onkin pelkkää virtuaalielämää?
ihan sama
ihan vitun sama

ei omantunnon tuskii ku ei arvotkaan oo tiellä
mikäs siinä jos ei tekemistään kusipäiseks miellä
eikö kukaan enää elä niinku ne opettaa
mihin vittuun katos järki on elämät helppo hajottaa
on käyttäytymismalli jokaisen oma päätös
täl menol moraali on enää pelkkä muinainen jäännös
jostain mitä joskus oli voit sanakirjast tarkistaa
mitä toi mystinen sana oikeesti tarkottaa
elämä ihanimmas suhtees jossei enää oo klikkii
sormet lasipinnalle somest kyl löytyy side chickii
kiire hautaa ongelmat puhumiseenki turtuu
ja sit ihmetellään minkä takii idylli murtuu

mutta hei entä jos sun todellisuus
on ihan sama vaikka miten kusettaa
ihan sama
ihan vitun sama
entä jos se kaikki minkä sä näät
onkin pelkkää virtuaalielämää
ihan sama
ihan vitun sama mitä

mutta hei entä jos sun todellisuus
on ihan sama vaikka miten kusettaa?
ihan sama
ihan vitun sama
entä jos se kaikki minkä sä näät
onkin pelkkää virtuaalielämää?
ihan vitun sama



Rihkamaa

mun sydän pomppas
tän ei pitäny koskaan mennä näin
ahdistus sai mut kattelemaan lääkekaappii päin
ei aikaa ei sanoi ei mikään tätä muuttaa voi
mä meistä se joka tätä täällä taikinoi
sun viimeset sanat mulle oli et voivoi
ja mä se ainoo joka täst vielä enemmän toivoi
mun voimat mun energia ei niist oo enää tietookaan
oon ku maalitaulu senku vaa alat sihtaamaan
vaik pahalt tuntuu en aio vaikeroida perään
tiiän millasta se on ku sängyst hikisenä herään
hallitsen tunteet viilaan vielä itsetunnon terään
sen jälkeen vitun sama vaik sä huutelisit perään
aika hioi terävimmät säröt pois mun sydämestä
aloin elää unelmaani kaiken paineen mä kyl kestän
vastoinkäymiset mun mieli muuttaa voimavaroiksi
silti jotkut jutut kääntyy aina kirosanoiksi
jostain syystä vaan mun kellot ei soittanu ring ring
kiitos ratkasust (jee) tää oli molemmille win-win

sori musta ei saa kultaa
ei vaikka korut kimaltaa
ne on pelkkää rihkamaa
ei aina voi tietää mikä on kestävää
ja mistä et voi saada mitään
turha tästä syytellä on ketään

itsevarmempi ku koskaan tai siltä must on tuntunu
vapina käsist kadonnu “no kaikki täs on muuttunu”
vaik on sielu ollu rauhaton ja zen on ollu hukassa
nöyryys pysyy mussa aina niinku purkka tukassa
en tarvii kristallipalloo tiiän minne oon menossa
kyl Nykänenki hyppäs rohkeassa etukenossa
tekeminen kertoo mikä tulos tulee olemaan
pokkaan kultamitalin saat tyytyy pelkkään hopeaan
voi rihkamaaki erehtyä joskus kullaks luulemaan
aika kauas tuuli pystyy kaikki huhut kuljettaa
todellisuuden näkee vast ku kasvoist pesee meikkii
sit vast vituttaa ku allaki on pelkkää feikkii
aika on merkillinen juttu se välimuistin tyhjentää
vaikeuksista voittoon järjestelmän eheyttää
oon taistellu mun elämän näis hanskois lukee Ring King
vaik mä koitin selittää sua kiinnosti vaan bling-bling

sori musta ei saa kultaa
ei vaikka korut kimaltaa
ne on pelkkää rihkamaa
ei aina voi tietää mikä on kestävää
ja mistä et voi saada mitään
turha tästä syytellä on ketään
ei aina voi tietää mikä on kestävää
ja mistä et voi saada mitään
turha tästä syytellä on ketään



Vikasietotila

Niin hiljast tänää, mieli väkisin maassa
tyhjän päällä leijailen, vaikken ookaan taivaassa
todellisuudenkuva pikkuhiljaa tarkentuu
askel askeleelta matka raskaammalta tuntuu
kaikki on poissa sen kans on opittava elämään
vaik vaikeeta se onki ei voi jäädä pelkäämään
nyt ei saa pysähtyy ihan sama mitä se vaatii
pahat ajatukset sivuun voihan hetkestäki nauttii
vaa ei ollukkaa helppoo, ilta mursi miehen mielen
tyhjät seinät kuuli sanoi, joist vois repii irti kielen
purren hammasta luu kurkussa mä tänkin nielen
poistun huoneesta ja potkin paskaks ekan ovenpielen
on sanottava suoraan mul on vitun paha olla
en tarvii desimaaleja ku itsetunto soikee nolla
en oo vihanen mut hei tehään tää nyt sovinnolla
menkää pois - antakaa mun vittu olla
liike lisäis voimaa mitä jos ei oo liikettä?
täs vikasietotilas en voi tuntea kiirettä
herään taas unesta jossa jalat painaa tonnin
pinnan alle vajoan kun onnen avaimia ongin
nyt on tajuttava ettei tää voi jatkuu näin
mieli makaa puises arkus silmät taivasta päin
heikotus käy kovemmaks näkymä ahdistava
lyö avokämmen poskelle ja herätä mut unesta

hei mistä me tiedetään
milloin kaikki tää räjähtää
missä hitossa on onni
jos kerran etsivä löytää?
aika paljon siedetään
loopataan kehäpäätelmää
missä hitossa on onni?
jos kerran etsivä löytää?

nää fiilikset, ne edelleen on osa mua
mut prosessoimal pahaa alko minäkuva rakentua
koen elämän silleen ettei täst jää mitään käteen
mut se opettaa myöhemmin sen merkityksen näkee
kaikist kylmimmäl pakkasel ku tulee lunta tupaan
ei ketään kelle kertoo ku ei ymmärrä kukaan
ainoo voimavara voi joskus olla rikkinäinen mieli
joka kyyneleen nieli ku muil on ihan eri kieli

oonko rikas vai köyhä ku oon kokenu tän kaiken?
onks se hyvää vai pahaa kumman siitä ansaitsen?
oliks väärin pysyy liikkees ku sydän oli jumissa?
onks paha olla valveil jos hyvä on vaan unissa?

hei mistä me tiedetään
milloin kaikki tää räjähtää
missä hitossa on onni
jos kerran etsivä löytää?
aika paljon siedetään
loopataan kehäpäätelmää
missä hitossa on onni?
Uu-uu

Musiikkivideo:



Tekijätiedot

  • Sanoitus: Paavo Saikkonen, Sako 
  • Sävellys: Ville Nisunen  
  • Sovitus: Heikki Vihersalo
  • Miksaus & Masterointi: Heikki Vihersalo 
  • Tuotanto: Evoluutio Music 

Lisää soittolistalle


Tarinaa Vikasietotila-EP:stä 

Vikasietotila tuotettiin Evoluutio Music -tiimillä vuodenvaihteessa 2020-2021. Vikasietotila-EP:n kantava teema on pinnallisuus ja sen lieveilmiöt. EP:stä laadittiin SAKON STUDION toimesta myös tiedote, joka jaeltiin eri medioihin. Julkaisu oli esillä mm. Etelä-Pohjanmaalla ilmestyvässä Epari-kaupunkilehdessä. 


Vikasietotila-EP julkaistiin 5.3.2021.

« muut lyriikat✉️ Ota yhteyttä

Kumppanit