Maksettu mainonta ei koskaan vedä vertoja uutiselle. Me kirjoitamme tiedotteesi niin, että asia kiinnostaa muitakin.
Se miten tiedote on kirjoitettu merkitsee todella paljon. Mainosmainen lähestymistapa ei mene läpi. Sen sijaan tiedotteen tulisi palvella niitä medioita, joihin se lähtetetään. Pohjimmiltaan tiedotteen tulisi helpottaa toimittajan työtä.
Parhaiten toimii artikkelimainen lähestymistapa, jossa tiedote on kirjoitettu valmiiksi sellaiseen muotoon, että sen voi kiireisenä päivänä copy/pastata vaikka suoraan lehteen.
Toinen tapa on typistää asia niin lyhyeksi kuin mahdollista ja toivoa että toimittajilla on aikaa soitella perään. Tällöin on ehdottoman tärkeää, että viesti on kirkas.
Esimerkkitiedotteita
Tässä pari SAKON STUDION tuottamaa tiedotetta👇- 🗞️ Henrikiltä ulos konsepti-EP, jolla räppäri ottaa kantaa pinnalliseen elämäntyyliin
- 🗞️ Miltä kuulostaa kiertävän lauluntekijän ja EDM-musiikin fuusio?
- 🗞️ Movetronin Päivi Lepistö vierailee Henrikin uudella RAP-julkaisulla
- 🗞️ Entinen VoF-finalisti yllättää uudella singlellä: Jussi Karin biisi on täynnä toivoa
- 🗞️ Japanilaisen tubettaja Gen Takagin “Perjantai Laulusta” virallinen julkaisu
Nämä ovat vain esimerkkejä (lisäillään enemmän paremmalla ajalla).
Lyhyt vai pitkä tiedote?
Älä ainakaan maksa siitä, että joku kirjoittaa sinulle lyhyen tiedotteen. Pidemmästä tiedotteesta toimittajan on helppo tiivistää topakka juttu, mutta parin rivin ilmoituksesta ei oikein millään saa kunnon artikkelia.
Laadukkaat tiedotteiden jakelutyökalut ovat myös aivan liian kalliita pelkkien haastattelukutsujen lähettämiseen. Yhden tiedotteen lähettäminen maksaa tiedottajan käyttämästä työkalusta riippuen n. 200-500 euroa. Suomen markkinajohtaja tiedotteiden jakelupuolella lienee STT, jonka kautta yksi kertajakelu, ilman jatkuvaa sopimusta maksaa 400€ +alv.
Ammattimainen toimittaja kyllä osaa ottaa yhteyttä, jos kaipaa lisätietoa tai haluaa hakea tarinaan jotain muuta kulmaa. Todennäköisyys myös haastatteluun kasvaa, kun alustus on sen verran kattava, että toimittaja tietää mistä on oikeasti kyse. Pitkä on siis yleensä aina parempi kuin lyhyt.
Ammattimainen toimittaja kyllä osaa ottaa yhteyttä, jos kaipaa lisätietoa tai haluaa hakea tarinaan jotain muuta kulmaa. Todennäköisyys myös haastatteluun kasvaa, kun alustus on sen verran kattava, että toimittaja tietää mistä on oikeasti kyse. Pitkä on siis yleensä aina parempi kuin lyhyt.
Jos jo tiedotteenkin kirjoittaminen on ihan mahdottoman vaikeaa, on hyvin todennäköistä, että asiaan tarttuminen on toimittajalle vieläkin vaikeampaa. Journalisti kun ei saa rahaa siitä, että hän keksii tikusta asiaa. Lyhyt tiedote on silloin hyvä, kun halutaankin lehteen vain pieni maininta asiasta.
Näin se toimii!
Prosessi on yksinkertainen ja vie sinulta aikaa keskimäärin puoli tuntia.
Etenemisvaiheet:
Etenemisvaiheet:
- Lähetät meille kaiken asiaan liittyvän informaation.
- Sovitaan (tarvittaessa) n. puolen tunnin puhelinpalaveri / haastattelu.
- Minä kirjoitan tiedotteen ja puristan siitä esiin uutisen.
- Hyväksytämme tiedotteen sinulla.
- Lähetämme tiedotteen STT:n jakelupalvelun kautta eteenpäin.
Tiedotteen tekstisisältöä voi hyödyntää muuallakin
Vaikka tiedote kirjoitetaankin ensisijaisesti medioita varten, on fiksua hyödyntää sitä muuallakin. Tiedotteen voi hyvin lisätä vaikkapa yrityksen blogisivulle tai siitä voidaan ottaa otteita somekanaviin. Näin kirjoitustyöhön investoidun rahan hyötysuhde kasvaa entisestään. Meidän tekemiimme kirjoitustoimeksiantoihin sisältyy aina täysi ja rajoittamaton käyttöoikeus.
Millaisella prosentilla tiedotteet menevät läpi?
Tiedotteen läpimenoprosentti riippuu ensisijaisesti siitä mistä tiedotetaan ja kuka tiedotteessa puhuu.On tyypillistä, että pienen toimijan pieni uutinen julkaistaan pienessä mediassa. Suuri uutinen, joka koskee valtakunnallisesti tunnettua henkilöä, saa varmemmin näkyvyyttä isommissakin medioissa. Paikallismediat taas nostavat mieluiten esiin nimenomaan paikallisia ihmisiä ja ilmiöitä.
Tosiasia on kuitenkin se, että 100% varmuutta tiedotteen läpimenosta ei voi Suomessa luvata koskaan. Jos joku lupaa sellaista, hän on joko huijari tai sitten hän omistaa mediatalon. Viimeksi kun tarkistin, niin meidän kirjoittamistamme tiedotteista on mennyt läpi hieman yli 80%.
Koska se mahdollisuus aina on olemassa, että tiedote ei mene läpi, kannattaa miettiä myös sellaista vaihtoehtoa, että julkaisisi jutun itse jollakin alustalla ja käyttää sen mainostamiseen selvää rahaa.
Toistaalta sekin on hyvä tiedostaa, että vaikka isot mediat eivät reagoisikaan, tiedote jää harvoin aivan kokonaan huomiotta. Myös ne tiedotteet, jotka eivät mene läpi, hoitavat osaltaan mediasuhteita ja saattavat vaikuttaa suotuisasti tulevien tiedotteiden tehoon. Usein toimittajat tarttuvat tutun tahon tiedotteisiin paremmin, kuin täysin vieraan.
Tiedotuksen piiriin voidaan sisällyttää myös muita tahoja kuin perinteistä lehdistöä. Erilaiset mikrovaikuttajat ja mielipidejohtajat, bloggaajat ja vloggaajat ovat yhä tärkeämpi osa mediaa. Osa uusmedioiden sisällöntuottajista tavoittavat yhdellä Instagram- tai YouTube-postauksellaa enemmän ihmisiä kuin pieni paikallislehti.
Voisitko ryhtyä oman alasi mielipidevaikuttajaksi?
Moni on varmaan huomannut, että lehtien palstoilla näkyy usein samat naamat antamassa lausuntoja milloin mistäkin. Miten ihmeessä heihin osataan aina olla yhteydessä?
Vastaus on ehkä hieman tylsä, sillä usein taustalla on tiedote. Varsinkin poliitikkojen on tehokasta olla suoraan yhteydessä toimituksiin näkemyksiensä kanssa päivän polttavimmista asioista.
Kun tietyistä aiheista on laittanut muutaman kerran tiedotteita liikkelle, media alkaa oppia, että tämä henkilö puhuu mielellään julkisesti aiheesta X ja että tältä saa hyviä lausuntoja. Kun tällainen mielikuva on syntynyt, ihmisestä tulee helposti lausuntoautomaatti, jonka luo riennetään ensimmäiseksi kun aiheen tiimoilta pitäisi pystyä kirjoittamaan jotakin järkevää.
Käytännössä kuka tahansa alalla pitkään toiminut henkilö voi nousta tällaiseksi, koko alaa edustavaksi äänitorveksi, jonka ajankohtaisia kannanottoja halutaan julkaista. Mikäli siis jatkuvampi näkyvyys lehtien palstoilla kiinnostaa, kannattaa ottaa vahvasti kantaa ja tehdä kannanottojen lähettämisestä medioille tapa.
Tiedotteen jakelu itse vs. jakelupalvelun käyttäminen
Jos haluat jaella tiedotteen itse, niin sekin on täysin ok. Tällöin veloitan vain tiedotteen kirjoitustyöstä, joka on n. 50% tiedotteen kokonaiskustannuksesta. Säästö on siis aika iso.
Kannattaa kuitenkin miettiä, kannattaako juuri tässä säästää. Itse tehtynä jakelu voi olla järkevää silloin, jos omat mediakontaktit ovat vakiintuneet. Tuttujen luottotoimittajien kautta operoiminen voi olla varsin tehokasta.
Hyvin usein parhaat tulokset kuitenkin saadaan yhdistämällä henkilökohtaiset kontaktit laajempaan jakeluun. Lisäksi jos omia kontakteja medioihin ei ennestään ole lainkaan, suosittelemme ehdottomasti jakelupalvelun käyttöä.
Me SAKON STUDIOLLA käytämme tiedotteiden ammattimaiseen jakeluun STT:n jakelutyökalua, joka on nimenomaisesti kehitetty tähän tarkoitukseen. Kyse ei siis ole pelkästä sähköpostilistasta tms. vaan aidosti toimittajia palvelevasta välineestä.
Haluaisitko ostaa pelkän tiedotejakelun?
Välillä tulee kyselyitä, että voisimmeko vain jaella asiakkaan itse kirjoittaman tiedotteen sellaisenaan. Vastaus on kyllä ja ei. Asiakas voi kyllä luonnostella tiedotteensa itse, mutta ensisijaisesti myymme kuitenkin kirjoituspalvelua.
Olemme hyviä viestin terävöittämisessä ja kiinnostavien kulmien löytämisessä. Lisäksi kannamme vastuuta siitä, että meiltä lähtevät tiedotteet noudattavat hyvää tapaa ja sopivat ylipäätään journalistisen työskentelyn pohjaksi. Emme siis voi jättää laadunvalvontaa tekemättä ja lähetää medioille mitä hyvänsä.
Jos tekisimme niin, ei asiakkaidemme kannattaisi käyttää meitä pian lainkaan, koska kukaan ei lukisi SAKON STUDION lähettämiä tiedotteita. Näin ollen hinta on sama, riippumatta siitä mikä osuus sen lopullisesta muotoilusta jää meille.
Hinta?
Ketteryys ja kevyt kulurakenne kääntyvät hinnoittelussa asiakkaidemme eduksi. Lisäksi teemme jonkin verran hommia myös pro bono.Tutustu hinnoitteluun✉️ Ota yhteyttä »
